syyskuu 30, 2018

Irtisanomissuojan heikentäminen ei paranna työllisyyttä

Ilmari Nurminen

Sipilän hallitus esitti, että alle 30-vuotiaiden määräaikaisille työsuhteille ei tarvitsisi perusteita. Tämä oli uskomaton esitys, koska nuoret haluavat turvaa ja vakautta työmarkkinoilla, eivätkä nollasoppareiden rinnalle vain lisää epävarmuutta. Onneksi hallitus perääntyi tässä.

Nyt hallitus ajaa kuin käärmettä pyssyyn irtisanomisen helpottamista alle 20 henkeä työllistävien yritysten osalta. Hallitus perustelee esitystä työllisyystilanteen parantamisella. Esityksen perusteluteksteissä kuitenkin todetaan, että esityksen vaikutukset työllisyyteen on epäselvä. Siis heidän omassa esityksessä ja itse tilaamassa tutkimuksessa.

Ymmärrän pienimpien yritysten huolen pieleen menneistä rekrytoinneista. Tähän vastaus on koeaika, joka on nykyisellään jo puoli vuotta. Melko pitkä aika testata työntekijän soveltuvuutta. Olemme myös puolueena esittäneet helpottamista ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi, mutta näin laaja irtisanomisen helpottaminen ei ole hyväksyttävissä.

Jos ongelmia ilmenee irtisanomisen jälkeen voi työsuhteen purkaa tai irtisanoa. Perusteluja on mm. työvelvoitteen laiminlyönti, annettujen määräysten noudattamatta jättäminen, epärehellisyys ja siitä aiheutuva luottamuspula sekä epäasianmukainen käyttäytyminen. Samoin irtisanomisen perusteena voidaan pitää työnteon olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää sovellu tehtävistään. Nyt kuitenkin hallitus esittää, että vähäisemmätkin perustelut riittäisivät irtisanomiselle. Kuinka löyhät?

OECD:n uusimmassa tutkimusessa todetaan, että kollektiivinen irtisanomisen suoja on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Henkilöperusteinen irtisanominen suurin piirtein keskitasoa. Tutkimustulokset osoittavat, että irtisanomiskynnyksen erilaisuus vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuteen. Esimerkiksi Saksassa työllisyyden kasvu pysähtyi niissä yrityksessä kun irtisanomissuoja kiristyi. Isommissa yrityksessä määräaikaisuuksien määrä kasvoi.

Esityksellä on vaikutusta myös pienten yritysten työvoimapulaan, koska työntekijät voivat hakeutua isompiin yrityksiin, joissa työsuhteet ovat turvatumpia. Jos pienissä yrityksissä työsuhteet ovat epävakaita, sillä voi olla vaikutuksia yritysten halukkuuteen kouluttaa työntekijöitä. Koulutus on taas kilpailukyvyssä yksi avaintekijä.

Meille työelämävaliokuntaan hallitus on tuonut koko ajan heikennyksiä työntekijöiden työsuhdeturvan heikentämiseksi: koeaikoja on pidennetty, takaisinottovelvollisuutta on lyhennetty, on otettu käyttöön aktiivimalli ja aktiivimalli 2 kolkuttelee jo valiokunnan ovea. Hallitus on myös leikannut julkisen puolen palkkoja lomarahojen kautta. Nyt isoimpana esityksenä aloitamme käsittelemään irtisanomisen merkittävää helpottamista.

En usko, että näillä keinoilla parannetaan työllisyyttä. Päinvastoin meidän on puututtava työelämän epäkohtiin. Esimerkiksi palvelualoilla viime vuonna uusista työpaikoista 60% oli osa-aikatyötä ja 18h/viikko sopimuksista on tullut yhä enemmän vakio. Siksi tarvitsemme reilumpia työelämän pelisääntöjä, jotta ihmiset tulisivat palkallaan toimeen ja bisneksen etu ei kävelisi niin helposti työntekijöiden oikeuksien yli.

Ilmari Nurminen
Kansanedustaja (sd.)
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Julkaistu Aamulehdessä 29.9.2018