Viimeisimmät

Terveiset eduskunnasta ja budjettineuvotteluista

Eduskuntaryhmäni varapuheenjohtajana olen päässyt mukaan ensi kertaa budjettineuvotteluihin ja se on ollut erittäin mielenkiintoista. Olen henkilökohtaisesti lopputulokseen hyvin tyytyväinen, koska siinä näkyy politiikan suunnanmuutos: tässä budjetissa parannetaan heikommassa asemassa olevien elämää ja ihmisten huolet työstä, turvallisuudesta, taloudesta ja ympäristöstä on saatu paperille. Nyt on tekojen aika.

Saimme neuvotteluissa läpi merkittäviä investointeja myös alueellemme. Raideliikenteessä Tampere-Pori väli otetaan mukaan pääradan suunnitteluun ja sen kehittämiseen saatiin peräti 40 miljoonaa euroa. Tällä rahalla poistetaan vanhoja tasoristeyksiä, jotka ovat hidastaneet junaliikennettä ja estäneet välin kehittämisen.

Sastamalassa Ellivuoren ja Kiikan liittymät valtatiellä 12 ovat menossa myös uusiksi. Tämä on tärkeä jatkumo valtatie 12 kehittämiselle, seuraavaksi työtä pitää jatkaa valtatie 11 osalta. Saimme liikeministeri Marinilta budjetissa 1,6 miljoonaa euroa rahoitusta näihin hankkeisiin. Ellivuoren risteys on tärkeä kehittyvälle elämyspalvelualueelle ja Kiikasta alkava kantatie 44 puolestaan raskaan liikenteen reittinä pohjoiseen. Tämänkin osalta budjetin neuvottelutulokseen voi olla tyytyväinen, koska vain kaksi tiehanketta Pirkanmaalla saivat valtiolta rahoitusta.

Ammatilliseen koulutukseen ollaan panostamassa nyt merkittävästi. Sinne tulee ensi vuodelle yhteensä 80 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Tämä on tärkeää viesti myös SASKY:lle, että etenkin lähiopetuksen pitää nyt panostaa. Uskon, että koulutukseen ja sivistykseen panostamalla saavutamme myös kunnianhimoiset tavoitteet työllisyysasteen nostamiseksi.

Vanhustenhoidon tilanteeseen on tulossa myös konkreettisia toimia. Vanhuspalveluiden ympärivuorokautiseen hoitoon säädetään sitova henkilöstömitoitus, joka takaa lisää hoitohenkilöstöä vanhustenhoitoon. Samalla pitää kehittää myös koti- ja omaishoitoa. Kaikki tämä edellyttää, että hoitoalasta tehdään houkuttelevampi myös lompakon paksuudessa mitattuna.

Eduskunnassa pöydälleni on tulossa lähiaikoina myös useita muita tärkeitä lakiesityksiä. Muun muassa aktiivimallin kohtuuton leikkuri perutaan heti vuoden vaihteesta alkaen ja käyttöön otetaan hoitotakuu, eli terveyskeskuksessa lääkäriin on päästävä Sastamalassakin jatkossa seitsemässä päivässä.

Yhteiskunnan häpeäpilkkuun, eli eläkeläisköyhyyteen puututaan myös. Pienimpien eläkkeiden korottamiseen esitetään 183 miljoonaa euroa ja samalla eläkeläisten verotusta kevennetään. Tässä on kyse vasta ensimmäisestä askeleesta, joka ei ehkä ole monien toivoma harppaus. Vuosien leikkausten jälkeen olemme menossa kuitenkin oikeaan suuntaan.

Olen iloinen, että voin tuellanne auttaa rakentamaan yhteiskunnasta tasa-arvoisempaa jokaiselle. Työ ei tule olemaan helppoa, mutta kun tavoite on kirkkaana mielessä ja pyrkii aina tekemään parhaansa – se riittää. Mukavaa syksyä ystävät!

Lue lisää
Mitä ensimmäinen kausi eduskunnassa on opettanut?

 

Olisi niin paljon kokemuksia ja ajatuksia jaettavaksi neljän vuoden varrelta, mutta jääköön se myöhempiin kohtaamisiimme vaalityössä. Nyt on kuitenkin yhteenvedon aika ensimmäisestä kaudestani eduskunnassa.

Nostin pöytälaatikostani esille vanhoja artikkeleja ja valokuvia vuosien varrelta. Neljä vuotta sitten juuri valittuna edustajana, muistan päällimäisenä sen yhteisen ilon ja riemun tunteen – me teimme sen! Usko paremmasta Pirkanmaasta, Suomesta ja maailmasta sekä palo tehdä töitä niiden eteen ei ole sammunut.

Eduskunnassa – kuten uudessa työpaikassa yleensäkin – alun opetteluun meni aikansa. Oli opittava miten lakeja säädetään ja mitkä ovat talon työtavat: valmistava keskustelu, mietintö, lausunto, vastaulause, eriävä mielipide, ponsi, lähetekeskustelut ja niin edelleen.  Opittavaa oli paljon.

Jotkut jotka eivät tunne minua, ovat kysyneet, miten olet pärjännyt eduskunnan nuorimpana kansanedustajana? Eduskunnassa ei työyhteisönä arvoteta ketään ikäsi tai ominaisuuksiesi perusteella. Eniten painoarvoa on sillä, kuinka hyvin hoidat työsi. Kovalla työllä ansaitaan Arkadianmäelläkin kollegoiden arvostus. Minut valittiin heti kauden alussa työelämä- ja tasa-arvo-, sosiaali- ja terveys sekä lakivaliokuntaan.

Käytännön työssä käänteentekevä päätös oli, että jouduimme oppositioon. Sieltä vaikuttaminen on ollut haasteellista. On pitänyt haastaa hallitusta ja tuoda omia vaihtoehtoja pöytään. Monet leikkaukset pienituloisiin ovat tuntuneet epäreiluilta ja satuttaneet. Enkä voi siksi sanoa, että kuluneet neljä vuotta olisivat olleet pelkkää iloa.

Politiikassa on kyse arvovalinnoista ja kansanedustajan työssä keskeisinta on toimia arvojohtajana. On osattava asettua toisen ihmisen asemaan ja osattava miettiä päätösten vaikutuksia laajasti koko yhteiskuntaan. Itse olen ainakin pitänyt sen työni punaisena lankana ja tiedostan, että siinä voi kehittyä koko ajan.

Olen lisäksi oppinut, että arvovalinnat eivät aina miellytä kaikkia. Varsinkin puolueen johtopaikoilla ollaan kovan paineen ja arvostelun keskellä. Joskus tuntuu epäreilulta kuulla, millaisia palautteita ihmiset saavat. Ehkä jotkut unohtavat, että poliitikot ovat ihan tavallisia tuntevia ihmisiä. Vihapuheeseen puuttuminen ja kiusaaminen kitkeminen on myös arvojohtajuutta. Tulla kovaksi ja pysyä pehmenä, on toki työssä hyvä ohjenuora.

Työn suola ovat kuitenkin ihmiset, jotka seisovat tukena niin tuiskussa kuin tuulessa. Sillä jaksaa joka päivä vaikeidenkin vääntöjen keskellä. Joskus ihmiset kysyvät, miten olet saanut vaaleissa niin monen luottamuksen? Olen sanonut, että nämä ihmiset tuntevat minut vuosien ajalta henkilökohtaisesti ja meillä on siten kestävä side. Kyse työssäni on loppujen lopuksi luottamuksesta.

Kiitos kuluneesta neljästä vuodesta. Olen valmis jatkamaan työtä tehdäkseni Suomesta piirun verran paremman. Se toivon palo ei ole sammunut sydämestä. Ainoa mitä voin luvata on tehdä parhaani – kuten tähänkin asti. Luottamuksellasi muutetaan politiikan suunta – yhdessä.

 

Ilmari Nurminen
kansanedustaja (sd.)
Pirkanmaa

 

 

 

Kolumni on julkaistu 6.2 Alueviestissä

Lue lisää
Kuinka paljon vanhuksilla saa tehdä bisnestä?

 

Miksi ikääntyvien hoidosta ja huolenpidosta on tullut niin tuottoisaa bisnestä?

Viime päivinä on uutisoitu jopa yhden ihmisen menehtyneen Esperi Caren hoitokodissa.

Vielä kamalammaksi tilanteen tekee se, että Esperin johto on julkisuudessa kertonut tienneensä ongelmista, mutta myöntäneet, etteivät olleet ottaneet viestejä vakavasti.

Kaikuiko Esperin johdon korvissa hoitajien hätähuutoja kovemmin ulkomaalaisten pääomasijoittajien sanelemat tulostavoitteet?

Valitettavasti tämä traaginen esimerkki on vain jäävuoren huippu siitä välinpitämättömyydestä ja hoivan taivuttamisesta liiketoiminnaksi, mitä ikäihmistemme hoito on tänä päivänä.

Rahaa on yritykseltä löytynyt kyllä muuhun kuin hyvään hoitoon. Esperi Caren toimitusjohtaja oli viime vuoden Suomen yksi tulokuningatar useiden miljoonien vuosituloillaan.

Keskeinen kysymys kuuluukin, että kuinka paljon vanhusten hoivalla ja hoidolla saa tehdä bisnestä?

Ikäihmisen ympärivuorokautisen hoitopaikan kuukausihinta on tavallisesti jopa 5 000 euroa. Huomionarvoista on, että hoito rahoitetaan pitkälti veronmaksajien kukkarosta. Onko siksi oikein, että yhä suurempi osuus verorahoista menee voitontavoitteluun ja näiden yhtiöiden kohdalla voitot vieläpä kotiutetaan ulkomaille?

Vaikka meillä on osaava ja koulutettu ammattitaitoinen hoitohenkilöstö, niin meillä on henkilöstöä yksinkertaisesti liian vähän. Näillä resursseilla ei  pystytä järjestämään hyvää ja ihmisarvoista hoitoa. Lisäksi työvoimapulaan on suhtauduttava yhteisesti vakavasti. Hoito- ja hoiva-alan arvostusta pitää vahvistaa ja palkkauksen tulisi olla myös vaativan työn mukainen.

Nopea markkina-analyysi tilanteesta on myös tärkeä.

Esperi Caren kaltaiset pääomasijoittajien hallinnoimat yritykset ovat nimittäin painaneet markkinoilla hinnat niin alas, etteivät muut toimijat – niin pienet yritykset kuin järjestötkään – ole enää pärjänneet kilpailussa. Kuluneiden vuosien aikana olemme nähneet satoja yrityskauppoja, jonka seurauksena koko vanhustenhoidon palveluja hoitaa Suomessa käytännössä vain kourallinen isoja kansainvälisiä hoivayhtiöitä. Lopputuloksena markkinat ovat vääristyneet ja yritykset saavat käytännössä itse määritellä sekä palvelun hinnan että hoidon laadun. Tämä on kestämätöntä.

Pelkästään yrityksiä ei voi osoitta sormella. Viranomaisten pitäisi puuttua hanakammin epäkohtiin. Epäkohtia havaitessa viranomaisen pitäisi heti uhata yritystä asiakkaiden siirrolla tai muilla taloudellisilla sanktioilla. Nyt eletään upporikasta ja rutiköyhää, koska virheistä ei näytä seuraavan todellisia rangaistuksia yrityksille. Valvontaa on nyt tehostettava ja toimenpiteitä kovennettava.

Meiltä päättäjiltä tarvitaan nyt vastuuta ja tekoja. Meidän on määriteltävä etunenässä lailla riittävä henkilöstömitoitus ja asetettava selkeät rajat kasvavalle hoivabisnekselle.

Tulevalla hallituskaudella on varmistettava, etteivät hoivajätiti ja terveysfirmat saa tehdä kovaa bisnestä sairailla ja vanhuksilla.

Lähetän vahvan viestin Esperille ja muille pörriäisille: kaikki ei ole meillä kaupan!

 

Ilmari Nurminen

kansanedustaja (sd)

Pirkanmaa

 

Lue lisää
Vammaisten kilpailutukselle stoppi!

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ollaan vihdoin käsittelemässä Ei myytävänä! -kansalaisaloitetta, joka lähetettiin eduskuntaan lähes vuosi sitten. Aloitteessa esitetään, että vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisista luovuttaisiin.

Vammaisten kansalaisten palvelutarpeet ovat usein koko elämän mittaisia. Palveluiden jatkuvuus ja ennakoitavuus on välttämätöntä vammaisen henkilön oikeuksien toteutumisen kannalta. Henkilökohtainen, luottamuksellinen suhde vammaisen ja häntä avustavien ihmisten välillä syntyy usein vasta pidemmän ajan kuluessa. Myös tavat kommunikoida voivat olla yksilöllisiä, ja niiden oppiminen voi vaatia paljon aikaa ja yhdessäoloa.

Hankintalaki ei pakota kilpailuttamaan vammaisten palveluita säännöllisin määräajoin. Esimerkiksi Tampereen asumispalveluissa on käytössä myös toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, mikä luo pysyvyyden ja turvallisuuden tunnetta. Usein kilpailutuksen voittaja saa kuitenkin tuottaa palvelut vain muutamaksi vuodeksi kerrallaan, ja jatkuva epävarmuus tulevasta tuottaa kohtuutonta ahdistusta ja stressiä.

Tampereella henkilökohtaisen avun kilpailutus vuonna 2016 aiheutti monella tuttujen avustajien vaihtumisen uusiin. Esimerkiksi autistisille henkilöille rutiinien muuttuminen voi olla vaikeaa ja yhteistyö vieraiden avustajien kanssa voi muuttua kokonaan mahdottomaksi. Pahimmassa tapauksessa uusi kilpailutus on edessä juuri, kun arki alkaa taas sujua. Mikä erikoisinta, sopimuksissa osallisia ovat vain tilaaja ja tuottaja. Laki ei edellytä kuulemaan vammaista itseään eikä hänen läheisiään, vaikka heitä asia eniten koskee. Asiaan on saatava muutos.

Kilpailuttamisia on nyt perusteltu kustannussäästöillä, mutta inhimillinen hinta on paljon suurempi. Meidän pitää purkaa käytännöt, jotka aiheuttavat hyvien hoivasuhteiden katkeamisia ja estävät vammaisten ihmisten oikeutta valita oma asumismuotonsa ja palvelunsa. Ei myytävänä -aloitteen laatijat ansaitsevat kiitoksen asian nostamisesta esille. Nyt on päättäjien vuoro. Jos nykyinen hallitus ei kykene asiaa korjaamaan, on seuraavan hallituksen se tehtävä. Vammaisten palvelut on saatava pois kilpailutusten piiristä. Kyse on myös inhimillisyydestä.

Ilmari Nurminen
Kansanedustaja (sd.)

Julkaistu Tamperelaisessa 19.1.

Lue lisää
TIEDOTE: Pihlajalinnan Jokilaakson sairaalan leikkaustoiminta Jämsässä arvioitava uudelleen – Ylä-Pirkanmaalaisten leikkaustoiminta ohjattava TAYS:iin

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen on tyytyväinen hallituksen tänään antamasta lakiesityksestä koskien kiireettömän leikkaustoiminnan kriteereitä. Sairaanhoitopiirit voisivat järjestää leikkaustoimintaa myös toimintayksikössä, jossa ei ole kuntalaisille avointa ympärivuorokautista yhteispäivystystä, jos asiasta on sovittu erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa ja yksikkö täyttää kiireettömiä leikkauksia ja toimenpiteitä koskevat vaatimukset.

Tähän asti julkista aluesairaalaverkkoa on jouduttu lainsäädännöllisistä syistä karsimaan, mutta yksityiset toimijat ovat voineet jatkaa toimintaansa osin jopa kyseenalaisin perustein. Nyt yhteisesti rahoitetulle yksityiselle leikkaustoiminnalle luodaan samat pelisäännöt kuin julkiselle.

Tällä hetkellä osa yksityistä toimijoista, esimerkiksi Pihlajalinna Jämsässä, toimii käytännössä laittomassa tilassa. Monissa kunnissa sopimukset ovat tekohetkellä vastanneet silloin voimassa ollutta lainsäädäntöä, mutta terveydenhuollon lainsäädännön muutokset ovat johtaneet ristiriitaan lain sisällön kanssa. Nyt julkisesti rahoitetulle toiminnalle saadaan kriteerit, joilla voidaan varmistaa leikkausten laatu ja potilasturvallisuus, Nurminen toteaa.

Pihlajalinna on voimakkaasti ohjannut Ylä-Pirkanmaan leikkauksia Jämsään, vaikka toiminnan lainmukaisuus on ollut hämärällä pohjalla. Pidän tätä etenkin potilaiden turvallisuuden kannalta hyvin arveluttavana toimintana. Siksi mielestäni jatkossa Ylä-Pirkanmaalta pitäisi ihmiset ohjata TAYS:iin, eikä Jokilaakson sairaalaan, Nurminen arvioi.

Jatkossa leikkauksia tekevässä sairaalayksikössä täytyy olla tarvittava päivystysvalmius sekä toiminnan laatu ja potilasturvallisuus, riittävä osaaminen, henkilöstö ja toimenpiteiden määrä. Lisäksi yksikössä täytyy olla mahdollisuus siirtää potilas nopeasti, alle puolessa tunnissa, jatkohoitoon sairaalaan, jossa on ympärivuorokautinen valmius päivystysleikkausten tekemiseen, teho-osasto ja riittävän laajasti erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä, Nurminen toteaa.

Tämä selkeyttää tilannetta ja erikoissairaanhoidon työnjakoa. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja potilaiden turvallisuus paranevat ja saavat lainsäädännöllisen pohjan. Hallituksen sote-uudistukseen liittyy kuitenkin paljon ongelmallisia kohtia, joita pitää vielä jatkossa arvioida kokonaan uudelleen. Esimerkiksi julkista perusterveydenhuoltoa ei saa hallituksen esittämällä tavalla rapauttaa ja lähipalveluista on saatava vahvemmat kirjaukset, Nurminen linjaa.

Tiedote julkaistu 13.12.2018
Lue lisää
Sähkönsiirtoyhtiöiden hinnoittelu ja verovälttely saatava kuriin
Aamulehdessa kerrottiin 22.11., kuinka sähkönsiirrosta voi joutua maksamaan jopa 1,5-kertaisen maksun riippuen siitä, minkä sähköverkkoyhtiön alueella asuu.
 
Siirtohintojen nousu on johtanut sähkölaskujen kasvuun. Asiakkaan vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä, kun verkkoyhtiö on luonnollinen monopoli, jota ei voi vaihtaa.
 
Voimassa olevan sähkömarkkinalain mukaan siirtohintojen on oltava kohtuullisia ja siirtoyhtiöiden on tehtävä lain edellyttämät investoinnit, joilla turvataan luotettava sähkön jakelu. On selvää, ettei nykytilanne ole tasapainossa, koska hinnat nousevat koko ajan. Perimmäisenä syynä käsittääkseni on se, että nykyinen järjestelmä kannustaa yhtiöitä ylisuuriin – ja mahdollistaa myös osin tarpeettomiin – investointeihin, sillä yritykset voivat siten nostaa asiakasmaksuja.  Siksi ensi  hallituskaudella on uudistettava vähintään lain laskentaperusteita, joilla kohtuulliset hinnat määritetään.
 
Kaikenlaisissa kodeissa asuville on tarjottu Sipilän hallitukselta keppiä oikein urakalla. Hallitus on nimittäin nostanut asumisen kustannuksia korottamalla kiinteistöveroa 150 miljoonalla eurolla. Tänä ja ensi vuonna toteutettavat energiaveronkorotukset taas nostavat lähes 200 000 öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvan kuluja vuositasolla keskimäärin 57 eurolla. Vastaava hinnankorotus kohdistuu myös kaupunkien kaukolämpöasunnoissa asuviin.
 
Tämä antaa kuvan siitä, mitä Kokoomuksen ja Keskustan ajama verotuksen painopisteen siirto kulutusveroihin eli tasaveroihin tarkoittaa. Varakkaat maksavat vähemmän ja pienituloiset enemmän.
 
Korkeita siirtohintoja ovat perineet muun muassa kansainvälisten sijoittajien hallinnoimat Caruna ja Elenia. Ne ovat tunnettuja myös verovälttelystä. Kansalaisjärjestö Finnwatchin arvion mukaan Suomi menetti vuonna 2017 yksin Carunan verosuunnittelun vuoksi yli 12 miljoonaa euroa.
 
Tämänkin tietäen, hallitus päätti viime viikolla, että se jättää lakiin Carunan verovälttelyssä hyödyntämän porsaanreiän, vaikka valtiovarainministeriö oli tammikuisessa lakiluonnoksessaan ehdottanut sen poistoa. Carunaa ja muita suuryrityksiä edustavien etujärjestöjen raju lobbaus käänsi hallituksen pään.
 
SDP esitti vastalauseessaan, että tasevapautus ja muut aukot tulee poistaa, mikä toisi vähintään 150 miljoonan euron vuotuisen verotuoton. Ei ole perusteita sille, että Carunan kaltaisten yritysten annetaan vältellä veroja. Sähköverkot eivät karkaa ulkomaille, mutta verotulojen annetaan karata. Samalla suositaan ulkomaisia sijoittajia kotimaisten yritysten ja piensijoittajien kustannuksella.

Ilmari Nurminen
kansanedustaja 
julkaistu Aamulehdessä 3.12.2018 
Lue lisää
Vanhuksille ulkoiluoikeus lakiin

Suomessa noin 55 000 ihmistä asuu ympärivuorokautisessa hoidossa. Moni on lähes vankina omassa huoneessaan. Syksyn kaunis ruska ja ensimmäiset lumihiutaleet näkyvät ja tuntuvat lähinnä enää vain muistin sopukoissa. Näin se ei saisi olla.

Tänä vuonna tehdyn ASLA-tutkimuksen mukaan puolet vanhuspalveluiden piirissä olevista iäkkäistä kokee, ettei pääse riittävästi ulkoilemaan. Merkittävä osa näistä henkilöistä ei muistisairauden tai syrjäytymisen seurauksena pysty ajamaan omaa etuaan. Siksi tämä perusoikeus on turvattava tulevaisuudessa lailla.

Olen tehnyt eduskunnassa asiasta lakialoitteen. Esitän, että vanhuspalvelulakiin sisällytetään päivittäinen oikeus ulkoiluun – ei siis pakko, vaan oikeus – ja sen toteutuminen arvioidaan palvelutarpeen arvion yhteydessä. Näin ollen se velvoittaisi turvaamaan myös kotihoidossa olevien ihmisten ulospääsyn. Olen kerännyt aloitteeseeni kansanedustajien allekirjoituksia, kuin ensimmäisenä yliopistovuonnani haalarimerkkejä Hämeenkadun Approsta. Valitettavasti vielä ei ole tarvittava sadan allekirjoituksen raja lähellä.

Monet allekirjoittamatta jättäneet ovat sanoneet, ettei ole rahaa tähän. Kuitenkaan ulkoiluoikeuden kirjaaminen lakiin ei tarkoita suoraan lisäkustannuksia kunnille vaan se edellyttää töiden uudelleen järjestelyä, uusia tilaratkaisuja ja nykyistä tiiviimpää yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa. Toki henkilöstöresurssit on keskeinen asia ulkoilun mahdollistamiseksi, koska kyseiset ihmiset ovat täysin toisen ihmisen avun ja tuen varassa. Kuitenkin henkilöstön määrä on kokonaan toinen poliittinen kysymys. Mielestäni henkilöstöä on liian vähän, mikä näkyy perusoikeuksien toteutumisessa ja jopa häpeäpilkkuna, eli kaltoinkohteluna. Fakta on, että Suomessa on Pohjoismaiden vähiten hoitohenkilöstöä.

Huomasin mielenkiintoisen selvityksen ulkoiluun liittyen, että Tampereella kotihoidon piirissä olevat käyttävät sairaalapalveluita jopa viisinkertaisesti ympärivuorokautisessa hoidossa oleviin verrattuna. Taustalla on kaatumisia yms, joita voisi ehkäistä esimerkiksi tasapainoharjoittelulla ja liikunnalla. Ulkoiluun panostaminen tutkimusten mukaan vähentäisi sairaalakäyntien tarvetta, mikä taas toisi sekä valtiolle että kunnalle suuria säästöjä. Esimerkiksi käypä hoito –suositusten mukaan jo 3 % vähemmän lonkkamurtumia vuodessa toisi kansallisesti 5,5 miljoonan euron säästön hoitokuluihin. Puhumattakaan niistä elämänlaatua ja terveyttä edistävistä ulkoilun vaikutuksista!

Tuntuu välillä, että taistelisin tuulimyllyjä vastaan asiassa. Suomessa on lehmille taattu ulkoiluoikeus ja myös vangeille on lain kirjauksilla varmistettu tunnin päivittäinen ulkoiluoikeus. En nyt vastakkainasettele asioita keskenään, mutta kysyn kuitenkin, että eivätkö ikääntyneetkin ansaitsisi samanlaisen oikeuden?

 

Ilmari Nurminen

Kansanedustaja sd.

Julkaistu Tamperelainen -lehdessä 31.10.2018

Lue lisää
Irtisanomissuojan heikentäminen ei paranna työllisyyttä

Sipilän hallitus esitti, että alle 30-vuotiaiden määräaikaisille työsuhteille ei tarvitsisi perusteita. Tämä oli uskomaton esitys, koska nuoret haluavat turvaa ja vakautta työmarkkinoilla, eivätkä nollasoppareiden rinnalle vain lisää epävarmuutta. Onneksi hallitus perääntyi tässä.

Nyt hallitus ajaa kuin käärmettä pyssyyn irtisanomisen helpottamista alle 20 henkeä työllistävien yritysten osalta. Hallitus perustelee esitystä työllisyystilanteen parantamisella. Esityksen perusteluteksteissä kuitenkin todetaan, että esityksen vaikutukset työllisyyteen on epäselvä. Siis heidän omassa esityksessä ja itse tilaamassa tutkimuksessa.

Ymmärrän pienimpien yritysten huolen pieleen menneistä rekrytoinneista. Tähän vastaus on koeaika, joka on nykyisellään jo puoli vuotta. Melko pitkä aika testata työntekijän soveltuvuutta. Olemme myös puolueena esittäneet helpottamista ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi, mutta näin laaja irtisanomisen helpottaminen ei ole hyväksyttävissä.

Jos ongelmia ilmenee irtisanomisen jälkeen voi työsuhteen purkaa tai irtisanoa. Perusteluja on mm. työvelvoitteen laiminlyönti, annettujen määräysten noudattamatta jättäminen, epärehellisyys ja siitä aiheutuva luottamuspula sekä epäasianmukainen käyttäytyminen. Samoin irtisanomisen perusteena voidaan pitää työnteon olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää sovellu tehtävistään. Nyt kuitenkin hallitus esittää, että vähäisemmätkin perustelut riittäisivät irtisanomiselle. Kuinka löyhät?

OECD:n uusimmassa tutkimusessa todetaan, että kollektiivinen irtisanomisen suoja on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Henkilöperusteinen irtisanominen suurin piirtein keskitasoa. Tutkimustulokset osoittavat, että irtisanomiskynnyksen erilaisuus vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuteen. Esimerkiksi Saksassa työllisyyden kasvu pysähtyi niissä yrityksessä kun irtisanomissuoja kiristyi. Isommissa yrityksessä määräaikaisuuksien määrä kasvoi.

Esityksellä on vaikutusta myös pienten yritysten työvoimapulaan, koska työntekijät voivat hakeutua isompiin yrityksiin, joissa työsuhteet ovat turvatumpia. Jos pienissä yrityksissä työsuhteet ovat epävakaita, sillä voi olla vaikutuksia yritysten halukkuuteen kouluttaa työntekijöitä. Koulutus on taas kilpailukyvyssä yksi avaintekijä.

Meille työelämävaliokuntaan hallitus on tuonut koko ajan heikennyksiä työntekijöiden työsuhdeturvan heikentämiseksi: koeaikoja on pidennetty, takaisinottovelvollisuutta on lyhennetty, on otettu käyttöön aktiivimalli ja aktiivimalli 2 kolkuttelee jo valiokunnan ovea. Hallitus on myös leikannut julkisen puolen palkkoja lomarahojen kautta. Nyt isoimpana esityksenä aloitamme käsittelemään irtisanomisen merkittävää helpottamista.

En usko, että näillä keinoilla parannetaan työllisyyttä. Päinvastoin meidän on puututtava työelämän epäkohtiin. Esimerkiksi palvelualoilla viime vuonna uusista työpaikoista 60% oli osa-aikatyötä ja 18h/viikko sopimuksista on tullut yhä enemmän vakio. Siksi tarvitsemme reilumpia työelämän pelisääntöjä, jotta ihmiset tulisivat palkallaan toimeen ja bisneksen etu ei kävelisi niin helposti työntekijöiden oikeuksien yli.

Ilmari Nurminen
Kansanedustaja (sd.)
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Julkaistu Aamulehdessä 29.9.2018

Lue lisää