Viimeisimmät

TIEDOTE: Pihlajalinnan Jokilaakson sairaalan leikkaustoiminta Jämsässä arvioitava uudelleen – Ylä-Pirkanmaalaisten leikkaustoiminta ohjattava TAYS:iin

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen on tyytyväinen hallituksen tänään antamasta lakiesityksestä koskien kiireettömän leikkaustoiminnan kriteereitä. Sairaanhoitopiirit voisivat järjestää leikkaustoimintaa myös toimintayksikössä, jossa ei ole kuntalaisille avointa ympärivuorokautista yhteispäivystystä, jos asiasta on sovittu erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa ja yksikkö täyttää kiireettömiä leikkauksia ja toimenpiteitä koskevat vaatimukset.

Tähän asti julkista aluesairaalaverkkoa on jouduttu lainsäädännöllisistä syistä karsimaan, mutta yksityiset toimijat ovat voineet jatkaa toimintaansa osin jopa kyseenalaisin perustein. Nyt yhteisesti rahoitetulle yksityiselle leikkaustoiminnalle luodaan samat pelisäännöt kuin julkiselle.

Tällä hetkellä osa yksityistä toimijoista, esimerkiksi Pihlajalinna Jämsässä, toimii käytännössä laittomassa tilassa. Monissa kunnissa sopimukset ovat tekohetkellä vastanneet silloin voimassa ollutta lainsäädäntöä, mutta terveydenhuollon lainsäädännön muutokset ovat johtaneet ristiriitaan lain sisällön kanssa. Nyt julkisesti rahoitetulle toiminnalle saadaan kriteerit, joilla voidaan varmistaa leikkausten laatu ja potilasturvallisuus, Nurminen toteaa.

Pihlajalinna on voimakkaasti ohjannut Ylä-Pirkanmaan leikkauksia Jämsään, vaikka toiminnan lainmukaisuus on ollut hämärällä pohjalla. Pidän tätä etenkin potilaiden turvallisuuden kannalta hyvin arveluttavana toimintana. Siksi mielestäni jatkossa Ylä-Pirkanmaalta pitäisi ihmiset ohjata TAYS:iin, eikä Jokilaakson sairaalaan, Nurminen arvioi.

Jatkossa leikkauksia tekevässä sairaalayksikössä täytyy olla tarvittava päivystysvalmius sekä toiminnan laatu ja potilasturvallisuus, riittävä osaaminen, henkilöstö ja toimenpiteiden määrä. Lisäksi yksikössä täytyy olla mahdollisuus siirtää potilas nopeasti, alle puolessa tunnissa, jatkohoitoon sairaalaan, jossa on ympärivuorokautinen valmius päivystysleikkausten tekemiseen, teho-osasto ja riittävän laajasti erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä, Nurminen toteaa.

Tämä selkeyttää tilannetta ja erikoissairaanhoidon työnjakoa. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja potilaiden turvallisuus paranevat ja saavat lainsäädännöllisen pohjan. Hallituksen sote-uudistukseen liittyy kuitenkin paljon ongelmallisia kohtia, joita pitää vielä jatkossa arvioida kokonaan uudelleen. Esimerkiksi julkista perusterveydenhuoltoa ei saa hallituksen esittämällä tavalla rapauttaa ja lähipalveluista on saatava vahvemmat kirjaukset, Nurminen linjaa.

Tiedote julkaistu 13.12.2018
Lue lisää
Sähkönsiirtoyhtiöiden hinnoittelu ja verovälttely saatava kuriin
Aamulehdessa kerrottiin 22.11., kuinka sähkönsiirrosta voi joutua maksamaan jopa 1,5-kertaisen maksun riippuen siitä, minkä sähköverkkoyhtiön alueella asuu.
 
Siirtohintojen nousu on johtanut sähkölaskujen kasvuun. Asiakkaan vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä, kun verkkoyhtiö on luonnollinen monopoli, jota ei voi vaihtaa.
 
Voimassa olevan sähkömarkkinalain mukaan siirtohintojen on oltava kohtuullisia ja siirtoyhtiöiden on tehtävä lain edellyttämät investoinnit, joilla turvataan luotettava sähkön jakelu. On selvää, ettei nykytilanne ole tasapainossa, koska hinnat nousevat koko ajan. Perimmäisenä syynä käsittääkseni on se, että nykyinen järjestelmä kannustaa yhtiöitä ylisuuriin – ja mahdollistaa myös osin tarpeettomiin – investointeihin, sillä yritykset voivat siten nostaa asiakasmaksuja.  Siksi ensi  hallituskaudella on uudistettava vähintään lain laskentaperusteita, joilla kohtuulliset hinnat määritetään.
 
Kaikenlaisissa kodeissa asuville on tarjottu Sipilän hallitukselta keppiä oikein urakalla. Hallitus on nimittäin nostanut asumisen kustannuksia korottamalla kiinteistöveroa 150 miljoonalla eurolla. Tänä ja ensi vuonna toteutettavat energiaveronkorotukset taas nostavat lähes 200 000 öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvan kuluja vuositasolla keskimäärin 57 eurolla. Vastaava hinnankorotus kohdistuu myös kaupunkien kaukolämpöasunnoissa asuviin.
 
Tämä antaa kuvan siitä, mitä Kokoomuksen ja Keskustan ajama verotuksen painopisteen siirto kulutusveroihin eli tasaveroihin tarkoittaa. Varakkaat maksavat vähemmän ja pienituloiset enemmän.
 
Korkeita siirtohintoja ovat perineet muun muassa kansainvälisten sijoittajien hallinnoimat Caruna ja Elenia. Ne ovat tunnettuja myös verovälttelystä. Kansalaisjärjestö Finnwatchin arvion mukaan Suomi menetti vuonna 2017 yksin Carunan verosuunnittelun vuoksi yli 12 miljoonaa euroa.
 
Tämänkin tietäen, hallitus päätti viime viikolla, että se jättää lakiin Carunan verovälttelyssä hyödyntämän porsaanreiän, vaikka valtiovarainministeriö oli tammikuisessa lakiluonnoksessaan ehdottanut sen poistoa. Carunaa ja muita suuryrityksiä edustavien etujärjestöjen raju lobbaus käänsi hallituksen pään.
 
SDP esitti vastalauseessaan, että tasevapautus ja muut aukot tulee poistaa, mikä toisi vähintään 150 miljoonan euron vuotuisen verotuoton. Ei ole perusteita sille, että Carunan kaltaisten yritysten annetaan vältellä veroja. Sähköverkot eivät karkaa ulkomaille, mutta verotulojen annetaan karata. Samalla suositaan ulkomaisia sijoittajia kotimaisten yritysten ja piensijoittajien kustannuksella.

Ilmari Nurminen
kansanedustaja 
julkaistu Aamulehdessä 3.12.2018 
Lue lisää
Vanhuksille ulkoiluoikeus lakiin

Suomessa noin 55 000 ihmistä asuu ympärivuorokautisessa hoidossa. Moni on lähes vankina omassa huoneessaan. Syksyn kaunis ruska ja ensimmäiset lumihiutaleet näkyvät ja tuntuvat lähinnä enää vain muistin sopukoissa. Näin se ei saisi olla.

Tänä vuonna tehdyn ASLA-tutkimuksen mukaan puolet vanhuspalveluiden piirissä olevista iäkkäistä kokee, ettei pääse riittävästi ulkoilemaan. Merkittävä osa näistä henkilöistä ei muistisairauden tai syrjäytymisen seurauksena pysty ajamaan omaa etuaan. Siksi tämä perusoikeus on turvattava tulevaisuudessa lailla.

Olen tehnyt eduskunnassa asiasta lakialoitteen. Esitän, että vanhuspalvelulakiin sisällytetään päivittäinen oikeus ulkoiluun – ei siis pakko, vaan oikeus – ja sen toteutuminen arvioidaan palvelutarpeen arvion yhteydessä. Näin ollen se velvoittaisi turvaamaan myös kotihoidossa olevien ihmisten ulospääsyn. Olen kerännyt aloitteeseeni kansanedustajien allekirjoituksia, kuin ensimmäisenä yliopistovuonnani haalarimerkkejä Hämeenkadun Approsta. Valitettavasti vielä ei ole tarvittava sadan allekirjoituksen raja lähellä.

Monet allekirjoittamatta jättäneet ovat sanoneet, ettei ole rahaa tähän. Kuitenkaan ulkoiluoikeuden kirjaaminen lakiin ei tarkoita suoraan lisäkustannuksia kunnille vaan se edellyttää töiden uudelleen järjestelyä, uusia tilaratkaisuja ja nykyistä tiiviimpää yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa. Toki henkilöstöresurssit on keskeinen asia ulkoilun mahdollistamiseksi, koska kyseiset ihmiset ovat täysin toisen ihmisen avun ja tuen varassa. Kuitenkin henkilöstön määrä on kokonaan toinen poliittinen kysymys. Mielestäni henkilöstöä on liian vähän, mikä näkyy perusoikeuksien toteutumisessa ja jopa häpeäpilkkuna, eli kaltoinkohteluna. Fakta on, että Suomessa on Pohjoismaiden vähiten hoitohenkilöstöä.

Huomasin mielenkiintoisen selvityksen ulkoiluun liittyen, että Tampereella kotihoidon piirissä olevat käyttävät sairaalapalveluita jopa viisinkertaisesti ympärivuorokautisessa hoidossa oleviin verrattuna. Taustalla on kaatumisia yms, joita voisi ehkäistä esimerkiksi tasapainoharjoittelulla ja liikunnalla. Ulkoiluun panostaminen tutkimusten mukaan vähentäisi sairaalakäyntien tarvetta, mikä taas toisi sekä valtiolle että kunnalle suuria säästöjä. Esimerkiksi käypä hoito –suositusten mukaan jo 3 % vähemmän lonkkamurtumia vuodessa toisi kansallisesti 5,5 miljoonan euron säästön hoitokuluihin. Puhumattakaan niistä elämänlaatua ja terveyttä edistävistä ulkoilun vaikutuksista!

Tuntuu välillä, että taistelisin tuulimyllyjä vastaan asiassa. Suomessa on lehmille taattu ulkoiluoikeus ja myös vangeille on lain kirjauksilla varmistettu tunnin päivittäinen ulkoiluoikeus. En nyt vastakkainasettele asioita keskenään, mutta kysyn kuitenkin, että eivätkö ikääntyneetkin ansaitsisi samanlaisen oikeuden?

 

Ilmari Nurminen

Kansanedustaja sd.

Julkaistu Tamperelainen -lehdessä 31.10.2018

Lue lisää
Irtisanomissuojan heikentäminen ei paranna työllisyyttä

Sipilän hallitus esitti, että alle 30-vuotiaiden määräaikaisille työsuhteille ei tarvitsisi perusteita. Tämä oli uskomaton esitys, koska nuoret haluavat turvaa ja vakautta työmarkkinoilla, eivätkä nollasoppareiden rinnalle vain lisää epävarmuutta. Onneksi hallitus perääntyi tässä.

Nyt hallitus ajaa kuin käärmettä pyssyyn irtisanomisen helpottamista alle 20 henkeä työllistävien yritysten osalta. Hallitus perustelee esitystä työllisyystilanteen parantamisella. Esityksen perusteluteksteissä kuitenkin todetaan, että esityksen vaikutukset työllisyyteen on epäselvä. Siis heidän omassa esityksessä ja itse tilaamassa tutkimuksessa.

Ymmärrän pienimpien yritysten huolen pieleen menneistä rekrytoinneista. Tähän vastaus on koeaika, joka on nykyisellään jo puoli vuotta. Melko pitkä aika testata työntekijän soveltuvuutta. Olemme myös puolueena esittäneet helpottamista ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi, mutta näin laaja irtisanomisen helpottaminen ei ole hyväksyttävissä.

Jos ongelmia ilmenee irtisanomisen jälkeen voi työsuhteen purkaa tai irtisanoa. Perusteluja on mm. työvelvoitteen laiminlyönti, annettujen määräysten noudattamatta jättäminen, epärehellisyys ja siitä aiheutuva luottamuspula sekä epäasianmukainen käyttäytyminen. Samoin irtisanomisen perusteena voidaan pitää työnteon olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää sovellu tehtävistään. Nyt kuitenkin hallitus esittää, että vähäisemmätkin perustelut riittäisivät irtisanomiselle. Kuinka löyhät?

OECD:n uusimmassa tutkimusessa todetaan, että kollektiivinen irtisanomisen suoja on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Henkilöperusteinen irtisanominen suurin piirtein keskitasoa. Tutkimustulokset osoittavat, että irtisanomiskynnyksen erilaisuus vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuteen. Esimerkiksi Saksassa työllisyyden kasvu pysähtyi niissä yrityksessä kun irtisanomissuoja kiristyi. Isommissa yrityksessä määräaikaisuuksien määrä kasvoi.

Esityksellä on vaikutusta myös pienten yritysten työvoimapulaan, koska työntekijät voivat hakeutua isompiin yrityksiin, joissa työsuhteet ovat turvatumpia. Jos pienissä yrityksissä työsuhteet ovat epävakaita, sillä voi olla vaikutuksia yritysten halukkuuteen kouluttaa työntekijöitä. Koulutus on taas kilpailukyvyssä yksi avaintekijä.

Meille työelämävaliokuntaan hallitus on tuonut koko ajan heikennyksiä työntekijöiden työsuhdeturvan heikentämiseksi: koeaikoja on pidennetty, takaisinottovelvollisuutta on lyhennetty, on otettu käyttöön aktiivimalli ja aktiivimalli 2 kolkuttelee jo valiokunnan ovea. Hallitus on myös leikannut julkisen puolen palkkoja lomarahojen kautta. Nyt isoimpana esityksenä aloitamme käsittelemään irtisanomisen merkittävää helpottamista.

En usko, että näillä keinoilla parannetaan työllisyyttä. Päinvastoin meidän on puututtava työelämän epäkohtiin. Esimerkiksi palvelualoilla viime vuonna uusista työpaikoista 60% oli osa-aikatyötä ja 18h/viikko sopimuksista on tullut yhä enemmän vakio. Siksi tarvitsemme reilumpia työelämän pelisääntöjä, jotta ihmiset tulisivat palkallaan toimeen ja bisneksen etu ei kävelisi niin helposti työntekijöiden oikeuksien yli.

Ilmari Nurminen
Kansanedustaja (sd.)
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Julkaistu Aamulehdessä 29.9.2018

Lue lisää